Fysioterapia ja neurologinen kuntoutus

Fysioterapiassa arvioidaan kuntoutujan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään. Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut.

Muut palvelut

Psykofyysisen fysioterapian avulla opetellaan kuuntelemaan kehon
viestejä ja vahvistamaan kehon ja mielen välistä yhteyttä. Tavoitteena
on lisätä kehotietoisuutta ja itsetuntemusta, vahvistaa psyykkisiä ja
fyysisiä voimavaroja, opetella tunnistamaan tunteita ja kehoreaktioita
sekä opetella lempeää, hyväksyvää ja myötätuntoista suhdetta itseen ja
omaan kehoon – tavoitellaan siis turvassa olemista omassa kehossa.
Psykofyysisen fysioterapian avulla voidaan hoitaa stressi-, unettomuus-
ja uupumusoireita, ja siitä on hyötyä myös muun muassa kroonisten
kiputilojen, jännitystilojen, traumaattisten kokemusten ja
syömishäiriöiden hoidossa. Työvälineitä ovat kehotietoisuus- ja
kehonhallintaharjoitukset, hengitysharjoitukset, liikeharjoitukset,
rentoutus-, läsnäolo- ja mindfulness-harjoitukset, oman tilan ja
reviirin tunnistamisharjoitukset sekä hengitysharjoitukset.

Faskia on sidekudoksinen lihaskalvo, joka ympäröi lihaksia, lihasryhmiä, verisuonia ja hermoja. Faskia menee myös kudosten läpi jatkuvana kolmiulotteisena verkkona. Normaalisti toimiessaan faskia liukuu eri kudosten suhteen ja on kosteaa, pesusienen omaista kudosta. Lihakset, joissa on jännitystila, tulevat kipeiksi ja särkeviksi, koska faskiakalvot kiristävät ja ”kuivuvat”. Faskiakäsittelyn tavoitteena on palauttaa faskian normaali liukuminen ja kosteus. Faskian toiminta tulee ottaa huomioon myös sopivien harjoitteiden valinnassa.

Nivelmobilisaatiolla ymmärretään nivelten rajoittuneen liikkuvuuden korjaamista. Se voi tapahtua terapeutin suorittamana, jolloin niveleen tai selkärangan tiettyyn liikesegmenttiin kohdistetaan ulkoinen voimaimpulssi käsin. Mobilisaatio voidaan saada aikaan myös aktiivisilla harjoitteilla, jolloin potilas itse suorittaa liikkeet ja terapeutti voi avustaa käsin lisäämällä tai vastustamalla
liikettä.

Tavoitteena on hoitaa ja ennaltaehkäistä erilaisia lantionpohjan lihaksiston toimintahäiriöitä. Niitä ovat esimerkiksi virtsan ja ulosteen pidätyskykyyn liittyvät ongelmat, emättimen laskeumat ja lantionpohjan kiputilat. Fysioterapiassa huomioidaan myös muut lihasryhmät ja kehon toiminnot, jotka vaikuttavat lantionpohjan toimintaan. Käytössämme on enmg- laite lantionpohjan lihasten
aktivaation mittaamiseen.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on sisäkorvan tasapainoelimen kaarikäytäviin kerääntyneen sakan aiheuttama huimausoire. Hoitoina käytetään asentohoitoa. Lisäksi hoito käsittää helposti jännittyvien niskan, hartian seudun, selän ja alaraajojen lihasten käsittelyjä.

Kinesioteippausta käytetään yleisimmin lievittämään kipua, lisäämään nivelliikkuvuutta, ohjaamaan liikettä tai kehon käyttöä, kohentamaan asento- ja liiketuntemusta sekä optimoimaan lihastoimintaa. Myös erilaiset turvotustilat ovat otollisia kinesioteippauskohteita. Kinesioteippaus on luonteeltaan sensorinen teippaus ja sen vaikutus perustuu pääsääntöisesti proprioseptiikkaan, ihon ja sen alla olevien kudosten kautta keskushermostolle välittyviin aistimuksiin sekä teipin avulla tehtäviin kevyisiin kudosten siirtoihin.

Käsintehtyä, pehmeiden kudosten erilaista, liikkuvaa muokkausta – esimerkiksi painelua tai sivelyä.

Kipufysioterapiaan erikoistuneen terapeutin tehtävänä on löytää uusia lähestymistapoja asiakkaan ongelmien ratkaisemiseksi, pelkän fyysistä puolta
painottavan lähestymistavan lisäksi. Tavoitteena on huomioida asiakas kokonaisvaltaisesti(fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) sekä auttaa asiakasta
toimimaan ja elämään itselleen mielekkäällä tavalla kivusta/ rajoitteista huolimatta. Menetelminä mm. omatoimisten kivunhallintamenetelmien löytyminen, asiakkaalle merkityksellisten toimintojen tukeminen, liikeharjoitukset, rentoutumisharjoitukset, manuaalinen terapia, keskustelu ja motivointi, peiliterapia ja fysikaaliset hoidot.

Työnantajan tukemaa työkykyä ylläpitävää toimintaa.

Fysioterapian avulla voidaan hidastaa ikääntymisen aiheuttamaa toimintakyvyn heikkenemistä, kehittää lihasvoimaa ja liikkuvuutta, ylläpitää tapapainoa, ehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja sekä lievittää mahdollista kipua. Tarvittaessa kotikäynteinä ikääntyneen kotona tai palvelutalossa.

Hermokudoksen liikkuvuus ja aineenvaihdunta voi häiriintyä erilaisista hermoon kohdistuvista paine- ja ahtaumatekijöistä (välilevy, arpikudos, turvotus, jänteiden paksuuntumat, iskuvammat jne.) tai nivelen tai nikaman liiallisesta/liian vähäisestä liikkuvuudesta (esim. retkahdusvammat, toistoliikkeet, leikkausten jälkitilat) johtuen. Hermokudoksen heikentynyt toiminta tai aineenvaihdunta koetaan yleensä pistelynä, puutumisena tai särkynä. Neuraalikudoksen mobilisoinnilla pyritään vaikuttamaan itse hermokudoksen toimintaan. Pumppaavilla liikkeillä hermoa liu`utetaan suhteessa sitä ympäröiviin kudoksiin tai sillä pyritään vaikuttamaan hermon sisäiseen aineenvaihduntaan.

Sähköhoidot
Sähkökipuhoidoilla voidaan lievittää kipua ja parantaa kudosten aineenvaihduntaa. Hoidoilla pystytään eri mekanismien kautta salpaamaan ääreishermoston hermosoluissa kulkevaa kipuviestiä, jolloin kipu lievittyy. Sähköärsytyshoidoilla voidaan myös stimuloida heikkoa tai jopa liikuntakyvytöntä lihasta.

Ultraäänihoito
Ultraääni on paikallinen syvälämpöhoito, jolla lämpövaikutus saadaan syvemmälle kudoksiin kuin esim. lämpöpakkauksilla. Ultraäänihoidossa kudokseen johdetaan väliaineen välityksellä mekaanista nopeaa värähtelyä, joka muodostaa ääniaaltoja. Tämä saa kudosten aineenvaihdunnan ja verenkierron vilkastumaan ja edistää elimistön omaa paranemisprosessia. Ultraäänihoitoa voidaan antaa joko sykkivänä tai jatkuvana riippuen hoidettavasta alueesta tai vaivan asteesta ja käytetään nivelten, lihasten, jänteiden ja nivelsiteiden hoidossa esihoitona mm. liikehoidoille.

Liikekontrollin häiriöllä tarkoitetaan kykenemättömyyttä kontrolloida omaa selän tai muun kehon osan asentoa, joka ilmenee joko pysyvässä asennossa tai liikuttaessa. Usein liikekontrollin häiriössä on kyseessä syvien lihasryhmien heikentynyt toiminta. Kipua aiheuttavan liikkeen välttäminen voi johtaa siihen, että liikettä tuotetaan virheellisesti ja väärästä kohtaa, jolloin voi syntyä
liikekontrollin häiriö. Tärkeää liikehäiriöisen potilaan hoidossa on normaalin ja kivuttoman liikkeen palauttaminen ja pelkoa aiheuttavien tekijöiden kumoaminen.

Purentaelimistön toimintahäiriöt(TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille. Tavallisimpia oireita ovat: leukaniveläänet, leukanivelten tai puremalihasten kipu, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt. Muita oireita ovat muun muassa päänsärky, kasvokipu ja korvakipu.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on, että pystyt sairaudestasi tai vammastasi huolimatta tekemään töitä tai selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin. Katso lisää https://www.kela.fi/vaativa-laakinnallinen-kuntoutus.